Siirry sisältöön

Lapsi ei käy koulua:

Parhaimmillaan/pahimmillaan olemme tehneet työtä alakouluikäisen lapsen kanssa, joka ei ollut käynyt koulua 1,5 vuoteen. Kotiväki ei ollut saanut lasta yksinkertaisesti lähtemään kouluun. Kaikki oli kuulemma tehty ja lasta odotti psykiatrian osasto ja sairaalakoulu. Kaikki muu arkistoiminta sujui.

Ratkaisu:

  • Teimme lapsen kanssa töitä noin kuukauden päivät ja tuloksena tästä lapsi innostui koulunkäynnistä siinä määrin, että suoritti seuraavan vuosiluokan aikana sekä kyseisen vuosiluokan että puuttuvat vuosiluokan opinnot.

  • Miten teimme tämän? Valmentamalla, kuuntelemalla ja pureutumalla juurisyihin - ei oireisiin.

    AIKAJANA RATKAISUN SYNTYMISEEN:

    • Vaatii alussa enemmän tapaamisia; "starttaamisen" eli lapsen oman motivaation löytymisen jälkeen tapaamisia vähennetään kunnes niitä ei enää tarvita lainkaan.

    • Noin vuoden asiakkuus - loppua kohden vähentäen

Oppitunnilla levotonta:

Tämä on jatkuva valmentamisen syyn tarve. Levottomuus heijastuu oppitunneilta koulun muihin toimintoihin ja sitä kautta myös vapaa-ajalle. Yleistä peruskouluikäisten lasten osalla.

Avun hakijana yleensä opettaja, oppilashuoltoryhmä ja sitä kautta lastensuojelun henkilökunta.

Opettaja/rehtori/koulukuraattori soittaa ja kertoo että on tehnyt kaikkensa oppilaan eteen eikä saa häntä rauhoittumaan oppitunnilla;

Oppitunneille saavutaan milloin itse halutaan ja sieltä poistutaan milloin halutaan "mä en jaksa tätä p...kaa"- kommentein

Oppilas häiritsee opetusta huudellen epäasiallisia kommentteja väliin

"Ei kiinnosta!" On yleisin puheenvuoro oppilaan suusta

Ratkaisu:

  • selvitetään juurisyitä oireisiin keskittymisen sijaan

  • seurataan oppilaan tunnin kulumista (noin 2-3 normaalia oppituntia)

  • havainnoidaan mitä luokassa tapahtuu

      • raportoidaan havainnoista sekä opettajaa että oppilasta

        • ratkaisuehdotuksia oppituntien sujumiseksi

  • AIKAJANA RATKAISUN SYNTYMISEEN:

    • Alkutapaamiset, havainnointi, ratkaisuehdotukset sekä sujumisen jatkuvuuden seuranta jona aikana tarvittavat uudet konsultaatiot.

    • Noin 3-10 tapaamista

Ennaltaehkäisevää toimintaa!

Lapsi ei pysy koulussa:

Suoraan johdannainen edellisestä tapauksesta. Seurausta siitä sikäli jos koulunkäymisessä on problematiikkaa.

Soittajana on joko lapsen vanhemmat tai kunnan/kaupungin sosiaalitoimi.

Jälleen juurisyihin pureutuminen auttaa nimenomaisesti lasta.

  • Vuosien varrella näihin on törmätty ja juurisyynä ei yleensä ole koulu vaan joku muu arvoihin liittyvä syy. Tätä käydään läpi luottamuksen avulla, kunnioittamisen kautta, yhdessä tekemisen kautta.

  • ei puhuta enää ennalta ehkäisevästä toiminnasta vaan vaiheittain edettävästä kuntouttamisesta

Ratkaisu:

  • Juurisyyt ja niihin paneutuminen

  • Oireet otettava vakavasti ja tarvittaessa niiden hoito

Henkilö ei uskalla poistua kotoaan:

Tilanne voi johtua monesta eri syystä, tässä tapauksessa henkilöllä oli vakavia sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Pelkotilat näkyivät tärinänä, kohmettumisena ja vetäytymisenä.

Tässä tapauksessa kukaan ulkopuolinen henkilö ei tiennyt asiasta, henkilö suoritti koulun/työn/omat velvollisuutensa mutta velvollisuuksien jälkeen hän jumittui omaan kotiinsa.

  • Soittaja voi olla vanhempi, sosiaalitoimi tai lähipiirin henkilö

Ratkaisu:

  • tapaamisia parhaimmillaan vain kolme kertaa

  • Valmentaja kyselee ammattitaidollaan mistä tilanne kiikastaa; kuuntelee...

AIKAJANA RATKAISUN SYNTYMISEEN:

Kolme tapaamiskertaa on riittänyt parhaimmillaan ☀️

"Kukaan" ei pärjää tämän nuoren kanssa:

Tähän tulossa case-tarina

Päihdeongelma:

Tähän tulossa case-tarina

Lapset ei usko äitiä:

Tähän tulossa case-tarina