Sijaishuollon eri muodot

Kun tarvitaan ympärille suojamuureja ja tehdään se yhdessä.

Joskus elämässä vain tulee niin kiire, ettei ehdi "kissaa" sanoa.

Ympärillä vahva tukiverkko.

Lähde: www.thl.fi

Sijoitus avohuollon tukitoimena
Kiireellinen sijoitus
Huostaanotto

Avohuollon tukitoimena tapahtuva sijoitus on rajattu, tuen tarvetta arvioiva tai kuntouttava jakso. Se on suunnitelmallinen tukitoimi, joka järjestetään asiakassuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla. Lastensuojelulaki 37 § (Finlex)

Avohuollon sijoituksen tulisi tapahtua ensisijaisesti siten, että lapsi sijoitetaan yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa. Koko perheen sijoitus voi tapahtua laitoksessa tai sitä voidaan järjestää perhehoidossa. Sijoitus voi liittyä myös perheen aikuiselle annettavaan hoitoon, jolloin voi olla tarkoituksenmukaista, että lapsi voi jatkaa yhdessä asumistaan vanhempansa kanssa.

Jos lasta ei voida sijoittaa lapsen edun mukaisesti yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa, voidaan lapsi sijoittaa avohuollon tukitoimena lyhytaikaisesti myös yksin

  1. lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi
  2. lapsen kuntouttamiseksi; tai
  3. lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi (lastensuojelulaki 37 §, Finlex).

Sijoitukseen vaaditaan lapsen huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus.

Kiireellinen avohuollon tukitoimi

Jos lapsi lastensuojelulain 40 §:ssä (Finlex) mainitusta syystä tarvitsee kiireellisesti apua, voidaan avohuollon tukitoimia järjestää kiireellisesti edellyttäen, että tukitoimet ovat lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä (lastensuojelulaki 37 b §, Finlex).

Avohuollon sijoitus on 1.4.2015 lukien mahdollista myös silloin, kun huostaanoton edellytykset täyttyvät. On siten mahdollista, että lapselle voidaan järjestää kiireellinen avohuollon sijoitus kiireellisen sijoituksen sijasta.

Huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus

Sijoitukseen vaaditaan lähtökohtaisesti lapsen huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus. Avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituksen yhteydessä lapsen huolto ja hänen asioistaan päättäminen säilyvät kokonaan huoltajilla. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista.

Avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituksen aikana ei voida rajoittaa lapsen ja hänen huoltajansa välistä yhteydenpitoa eikä käyttää muitakaan lastensuojelulain 11 luvun mukaisia rajoitustoimenpiteitä.

Jos lapsella on useampi kuin yksi huoltaja ja jotakin heistä ei voida matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi kuulla, tai jos huoltajat ovat sijoittamisesta erimielisiä, lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena. Edellytyksenä on, että lapsen kanssa asuva tai sijoituksen ajan lapsen kanssa asuva huoltaja siihen suostuu ja sijoituksen katsotaan olevan lapsen edun mukainen. Lastensuojelulaki 37 a § 2 momentti (Finlex). Yksin lapseen kohdistuva avohuollon sijoitus edellyttää myös 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumuksen.

Lapsi voidaan sijoittaa yhdessä toisen huoltajansa kanssa esimerkiksi turvakotiin, vaikka toinen huoltaja vastustaisikin lapsen sijoitusta. Säännöksellä varmistetaan lapsen edun toteutuminen myös silloin, kun lapsen yhteishuoltajina toimivat vanhemmat asuvat erillään.

Sijoitukseen avohuollon tukitoimena ei voida ryhtyä tai sitä ei voida jatkaa, mikäli huoltaja ei anna suostumustaan tai kieltää sijoituksen järjestämisen. Jos huoltaja vaatii avohuollon sijoituksen lakkauttamista, eikä huostaanoton edellytyksiä ole, on avohuollon sijoitus lakkautettava heti. Poikkeuksena on edellä mainittu, lastensuojelulaki 37 a § 2 momentin (Finlex) mukainen tilanne.

Jos lasta ollaan sijoittamassa yksin tai yhdessä sen huoltajan kanssa, jonka luona hän asuu, on toistakin huoltajaa kuultava. Päätös sijoituksesta annetaan tiedoksi molemmille huoltajille, jolloin on mahdollista hakea muutosta päätökseen. Muutoksenhakuoikeus on 12 vuotta täyttäneellä lapsella, huoltajalla ja vanhemmalla, jonka kanssa yhdessä asumista päätös koskee Lastensuojelulaki 89 § 2 momentti (Finlex).

Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisussa 7.6.2012 12/0584/5 (Finlex) jätettiin isän valitus tutkimatta sekä kumottiin ja poistettiin kaupungin lapsi- ja perhejaoston päätös; isä oli tehnyt oikaisuvaatimuksen viranhaltijan tekemään päätökseen. Hallinto-oikeus totesi, ettei isä ole lapsen huoltaja eikä tarkoituksena ole ollut, että lapsi asuisi isänsä kanssa sijoituspaikassa. Päätös lapsen avohuollon sijoituksesta siis koskenut isää eikä hänellä ollut oikeus hakea muutosta viranhaltijan päätökseen lastensuojelulaki 89 §:n 2 momentin perusteella.

Mikäli 12 vuotta täyttänyt lapsi itse vaatii avohuollon sijoitusta, mutta hänen huoltajansa vastustaa sitä, on arvioitava edellytykset edunvalvojan määräämiseksi. Viime kädessä on arvioitava myös huostaanoton edellytysten täyttymistä. Ensisijaisesti tulee kuitenkin pyrkiä ratkaisemaan lapsen ja hänen huoltajansa välinen mahdollinen ristiriita sosiaalityön keinoin.

Täyttyvätkö huostaanoton edellytykset

Lasta ei saa sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimena ellei lapsen etu välttämättä vaadi uutta lyhytaikaista sijoitusta. Lastensuojelulaki 37a § 1 momentti (Finlex)

Lapsen sijoittamista yksin avohuollon tukitoimena ei tule käyttää pitkäaikaisesti lapsen hoidon järjestämiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi ei vanhemmista tai huoltajista johtuvista syistä voi palata kotiin. Jos sijoitusta harkittaessa on todennäköistä, että lapsi ei pitkähkön aikaan voi palata kotiinsa (esimerkiksi puoleen vuoteen), tulee selvittää huostaanoton ja sijaishuollon järjestämisen edellytykset. Lisätietoa osiossa Huostaanotto.

Suunnitelmallinen ja rajattu sijoitus

Sijoituksesta päätettäessä on määriteltävä sen tavoitteet ja arvioitu kesto (lastensuojelulaki 37a § 3 mom, Finlex). Tämä tehdään ensisijaisesti asiakassuunnitelmassa, jossa määritellään yhdessä asiakkaiden kanssa

  • sijoituksen tavoitteet,
  • arvioitu kesto sekä
  • ajankohta, jolloin sijoituksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan.

Avohuollon tukitoimena järjestettävän sijoituksen lähtökohtana on lapsen ja perheen kuntoutuminen, ei pitempiaikainen sijoitus kodin ulkopuolelle. Jos lapsen kodin ulkopuolisen sijoituksen tarve jatkuu yli kolme kuukautta, on selvitettävä sijoituksen jatkamisen edellytykset ja sen vaihtoehdot kuten mahdollinen sijaishuollon tarve. Jos avohuollon sijoitusta jatketaan, tilanne tulee arvioida uudelleen jälleen kolmen kuukauden kuluttua (lastensuojelulaki 37 a § 3 mom, Finlex). Lapselle tulee turvata ihmissuhteiden pysyvyys, eikä häntä tule siirrellä epätarkoituksenmukaisesti kodin ja sijoituspaikan välillä.

Ratkaisussaan 31.7.2014 Dnro 01780/2014  eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen sijainen katsoi, että lapsen läheisverkoston selvittämistä koskeva säännös (lastensuojelulain 32 §, Finlex) ei ole itsenäinen lapsen sijoittamista koskeva säännös. Jos lapsen kodin ulkopuoliseen sijoitukseen päädytään, on toimielimen käytettävissä lapsen avohuollon sijoittamista tai sijaishuoltoon sijoittamista koskevat säännökset. Selvityksen mukaan kantelijan lapsen sijoittamisesta kodin ulkopuolelle ei oltu tehty päätöstä. Sosiaali- ja terveystoimi oli siten toiminut asiassa lastensuojelulain vastaisella tavalla. Ratkaisussa pohdittiin myös velvollisuutta arvioida sijoituksen jatkamisen edellytyksiä lastensuojelulain 37 a §:n (Finlex) mukaisesti.

Lastensuojelulain mukaan avohuollon tukitoimet ovat aina ensisijaisia, joten mikäli lapsen ongelmiin voidaan vastata riittävällä tavalla avohuollon keinoin, on niitä järjestettävä. Joissakin tilanteissa erityisesti täysi-ikäisyyttä lähestyvien lasten osalta avohuollon sijoitus voi olla onnistunein ratkaisu. Tällöin lapseen yksin kohdistunut sijoitus voi kestoltaan olla pitempiaikainenkin. Lapsella on oikeus jälkihuoltoon, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin (lastensuojelulaki 75 §, Finlex)

Sijoituksen aikana tulee perhettä kuntouttaa ja tarjota ratkaisuja siten, että lapsi voi palata mahdollisimman nopeasti takaisin kotiin. Sijoitusta voidaan käyttää perheen lyhytaikaisissa kriiseissä (avioero, murrosiän vaikeudet) tai yhtälailla pitempiaikaisten ongelmien selvittelemisessä (mielenterveysongelmat, vanhemmuuteen liittyvät kysymykset, päihteiden väärinkäyttö).

Lapsi vanhemman mukana vankilassa

Alle kaksivuotias lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena vankeusrangaistustaan suorittavan tai tutkintavankeudessa olevan vanhempansa luo vankilan perheosastolle. Alle kolmivuotiaan lapsen sijoitus voi jatkua perheosastolla, jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii. Lastensuojelulaki 37 § 3 mom (Finlex) 
Lisätietoa lapsi vanhemman mukana vankilassa -osiosta

Kiireellisen sijoituksen edellytykset


1.1.2016 ALKAEN


Jos lapsi on lastensuojelulain 40 §:ssä mainituista syistä (Finlex) välittömässä vaarassa, lapselle voidaan järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto.

Lastensuojelulaki 38 § 1 momentti (Finlex)
Lastensuojelulaki 40 § (Finlex)

Kiireellinen sijoitus on vakava puuttuminen ihmisten elämään ja yksityisyyteen, joten se on viimesijainen toimenpide, kun ei ole muita mahdollisuuksia turvata lapsen tilannetta. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Kuntainfon, joka käsittelee "välittömän vaaran" tulkintaa.
Mitä tarkoittaa välitön vaara kiireellisen sijoituksen edellytyksenä? (STM)

Kiireellisen sijoituksen syyt

Kiireellisen sijoituksen tarve voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kodin olosuhteet tai puutteet lapsen huolenpidossa välittömästi vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä tai silloin, kun lapsen huoltajat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan ja tämä välittömästi vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä.

Lapsen vanhemmat voivat olla päihteiden vaikutuksen alaisina tai eivät akuutin mielenterveysongelman syntymisen takia kykene huolehtimaan lapsesta. Kyse voi olla myös vanhempien onnettomuudesta tai sairastumisesta, jos tästä aiheutuu lapselle välitön vaara.

Joissakin tapauksissa kiireellisen sijoituksen taustalla on sellaisesta lapsen heitteillejättöä tai kaltoinkohtelua, että lapsen henki tai hyvinvointi on välittömässä vaarassa. Lapsi tai nuori voi myös itse käyttäytymisellään aiheuttaa kiireellisen sijoituksen tarpeen, esimerkiksi käyttäytymällä itsetuhoisesti, käyttämällä päihteitä tai tekemällä rikoksia.

Lapsen kiireellistä sijoitusta ei saa käyttää vanhempien välisen huoltoriidan ratkaisukeinona tai tapaamisoikeutta koskevan riidan täytäntöönpanokeinona.

Päätöksenteko

Kiireellinen sijoitus on vakava puuttuminen ihmisten elämään sekä yksityisyyteen ja näin ollen siitä säädetään lastensuojelulaissa tarkoin. Kiireellinen sijoitus edellyttää viranomaispäätöstä, jota ei voi tehdä yksityinen palveluntuottaja.
Päätökset sosiaalitoimessa ja hakemusmenettely

Päätöksen kiireellisestä sijoituksesta ja sen lopettamisesta tekee sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämä ammatillisen kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä. Päätöksen kiireellisestä sijoituksesta voi siis tehdä myös lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.
Lastensuojelulaki 13 § (Finlex)

Ammatit ja kelpoisuudet (Talentia ry)

Usein kiireelliset sijoitukset tapahtuvat myös virka-ajan ulkopuolella, jolloin päätöksen tekee sosiaalipäivystyksessä toimiva sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämä, sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaava työntekijä.
Sosiaalipäivystys

Päätöksen kiireellisen sijoituksen jatkamisesta tekee johtava viranhaltija tai johtavan viranhaltijan määräämä muu viranhaltija. Sama henkilö ei voi tehdä päätöstä sekä kiireellisestä sijoituksesta että sen jatkamisesta.
Lastensuojelulaki 13 § 2 momentti (Finlex)
Lastensuojelulaki 38 a § (1.1.2016 alkaen; Finlex)
Lastensuojelulaki 38 § 3 momentti (31.12.2015 saakka, Finlex)

Mielipiteen selvittäminen kiireellisen sijoituksen päätöksissä


1.1.2016 ALKAEN


Ennen päätöstä

  • kiireellisestä sijoituksesta,
  • kiireellisen sijoituksen jatkamisesta ja
  • kiireellisen sijoituksen lopettamisesta

on selvitettävä lapsen, vanhemman, huoltajan sekä muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön mielipide ja käsitys asiasta.

Jos asiaan osallisen mielipidettä ja käsitystä ei ole selvitetty ennen päätöstä, on hänelle tiedotettava kiireellisestä sijoituksesta mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Tiedottamisen yhteydessä hänelle on varattava mahdollisuus esittää käsityksensä asiasta ja saada tietoa oikeudesta saada apua.
(Voimaan 1.1.2016, mutta suositellaan sovellettavaksi jo ennen sitä)

Lastensuojelulaki 39 a § (Finlex)

Mielipiteen selvittäminen ei ole sama kuin hallintolain mukainen kuuleminen. Mielipiteen selvittämisellä on tarkoitus päästä selville esimerkiksi siitä, mihin lapsi tulisi sijoittaa tai miten lapsen hoito voidaan väliaikaisesti järjestää muulla tavoin. Esimerkiksi selvitetään lapsen mahdollisuus mennä hänelle läheisen henkilön luokse (esim. toinen vanhempi tai muu läheinen) ja onko kiireellinen avohuollon sijoitus lapsen edun mukainen ja riittävä turvamaan lapsen tilanne.

Mielipiteen selvittäminen voidaan poikkeuksellisesti jättää tekemättä, jos asia on niin kiireellinen, ettei selvitystä voida tehdä. Tällöin selvittämisestä johtuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa haittaa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle.
Lastensuojelulaki 39 a § (Finlex)

Mielipiteen selvittäminen ja sen sisältö on kirjattava asiakasasiakirjoihin. Mikäli mielipide tai käsitys on jätetty selvittämättä, se on perusteltava lapsen kiireellistä sijoitusta koskevassa päätöksessä, esimerkiksi: Lapsen huoltajaa ei ole tavoitettu -merkinnällä.

Jos asiaan osallisen mielipidettä ja käsitystä ei ole selvitetty ennen päätöstä, on hänelle tiedotettava kiireellisestä sijoituksesta mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Tiedottamisen yhteydessä hänelle on varattava mahdollisuus esittää käsityksensä asiasta ja saada tietoa oikeudesta saada apua.
Lastensuojelulaki 39 a § 2 momentti (Finlex)

Kiireellistä sijoitusta koskeva päätös on aina perusteltava. Perusteluista on ilmettävä mikä on se välitön vaaratilanne, joka edellyttää päätöksen tekemistä. Päätöksestä on ilmettävä myös sijoituspaikka ja perustelut valinnalle.
Lomakkeet
Päätökset sosiaalitoimessa ja hakemusmenettely

Sijoituspaikka

Jos kiireellinen sijoitus tehdään, lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon, lastensuojelulaitokseen, terveydenhuollon laitokseen tai järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito. Sijoitus voi tapahtua kiireellisesti terveydenhuollon laitokseen, jos lapsi tarvitsee välitöntä terveydenhuollon viranomaisten järjestämää välttämätöntä hoitoa ja huolenpitoa.
Lastensuojelulaki 49 § (Finlex)

Joissakin tilanteissa kiireellinen sijoitus on mahdollista tehdä lapsen sukulaisen luokse. Sijoituspaikka on valittava kiireelliseen sijoitukseen johtaneiden syiden perusteella.

Oikeusvaikutukset

Kiireellinen sijoitus on oikeusvaikutuksiltaan verrattavissa huostaanottoon, joten edellytykset sen käyttämiselle ovat tiukat. Puuttuminen ihmisen yksityiselämän suojaan edellyttää huolellista arviointia.
Huostaanotto

Kiireellisen sijoituksen aikana sosiaalihuollosta vastaavan toimielimellä on oikeus päättää lapsen asioista toimenpiteen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Yleensä tämä merkitsee päätöstä lapsen olinpaikasta, hoidosta, välttämättömästä terveydenhuollosta ja lapsen yhteydenpidosta. Mikäli kiireellisen sijoituksen tai väliaikaismääräyksen aikana joudutaan rajoittamaan yhteydenpitoa, siitä on tehtävä erillinen päätös. 
Lomakkeet
Yhteydenpidon rajoittaminen
Lastensuojelulaki 38 § 4 mom (Finlex)

Jos asia on vireillä hakemusasiana hallinto-oikeudessa, on mahdollisista rajoituspäätöksistä aina ilmoitettava hallinto-oikeudelle.

Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on viime kädessä kokonaisvaltainen vastuu lapsen hoidon ja huollon järjestämisestä. Kiireellisen sijoituksen aikana on lapsen asioista neuvoteltava huoltajien ja vanhempien kanssa sekä pyrittävä muutoinkin hyvään yhteistoimintaan päätettäessä lapsen asioista.
 

Kiireellisen sijoituksen päättyminen ja raukeaminen sekä jatkuminen

Kiireellisen sijoituksen enimmäiskestoaika yhdellä viranhaltijan tekemällä päätöksellä on 30 päivää. Tänä aikana on tehtävä jokin seuraavista toimenpiteistä:

  • päätös kiireellisen sijoituksen lakkaamisesta
  • päätös kiireellisen sijoituksen jatkamisesta
  • päätös huostaanotosta
  • hakemus huostaanotosta hallinto-oikeudelle.

Kiireellisen sijoituksen jatkuminen yli 30 päivää

Seuraavanlaisissa tapauksissa kiireellinen sijoitus voi kestää ilman eri päätöstä yli 30 päivää:

  1. Johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä tekee 30 päivän kuluessa kiireellisen sijoituksen alkamisesta huostaanottohakemuksen hallinto-oikeudelle.
  2. Lapsen huostaanottoa koskeva asia on jo (ennen kiireellisen sijoituspäätöksen tekemistä) vireillä hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
    Lastensuojelulaki 38 § 3 mom (1.1.2016 alkaen; Finlex)
    Lastensuojelulaki 38 § 2 momentti (31.12.2015 saakka; Finlex)

 


1.1.2016 ALKAEN


Jos 30 päivää ei ole riittävä aika lapsen huostaanoton tarpeen selvittämiseksi tai riittävien tukitoimien kartoittamiseksi - - -

Lastensuojelulaki 38 a § 1 momentti (Finlex)


Jos 30 päivää ei ole riittävä aika lapsen huostaanoton tarpeen selvittämiseksi (tai riittävien tukitoimien kartoittamiseksi), edellä mainitun kelpoisuuden omaava johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä (ei kuitenkaan sama viranhaltija, joka on tehnyt kiireellistä sijoitusta koskevan päätöksen) voi tehdä päätöksen kiireellisen sijoituksen jatkamisesta enintään 30 päivällä, mikäli:

  1. Tarvittavista lastensuojelutoimenpiteistä (huostaanotto, muut toimenpiteet) ei ole mahdollista päättää ilman lisäselvityksiä, Jos päätös toimenpiteistä voidaan tehdä olemassa olevan tiedon pohjalta, jatkopäätöstä ei saa tehdä.
  2. Välttämättömiä lisäselvityksiä ei ole mahdollista saada 30 päivässä kiireellisen sijoituksen tekemisestä ja
  3. jatkopäätös on lapsen edun mukainen
    Lastensuojelulaki 38 § (Finlex)

Kiireellisen sijoituksen päättyminen

Kun peruste kiireelliselle sijoittamiselle on lakannut tai sijoitus on rauennut, sosiaalityöntekijän on välittömästi tehtävä päätös sijoituksen lopettamisesta. 
Lastensuojelulaki 39 § 1 mom (Finlex)

  1. Peruste kiireelliselle sijoittamiselle lakkaa, kun sosiaalityöntekijä arvioi, että lapsi voi palata turvallisesti kotiin. Joko lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai edellä mainittu sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä tekee erillisen päätöksen kiireellisen sijoituksen lakkaamisesta.
  2. Edellä mainitun 30 tai 60 päivän aikana kiireellinen sijoitus voi päättyä myös päätökseen huostaanotosta. Tällöin on kyseessä suostumukseen perustuva huostaanotto, jolloin päätöksen asiasta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä.
    Huostaanoton päätöksentekoprosessi

Kiireellisen sijoituksen raukeaminen

Myös kiireellisen sijoituksen raukeaminen edellyttää erillistä päätöstä. Sijoitus raukeaa, jos

  1. 30 päivässä kiireellisen sijoituksen alkamisesta tai
  2. ennen kiireellisen sijoituksen jatkopäätöksen päättymistä ei ole tehty päätöstä huostaanotosta tai huostaanottohakemusta hallinto-oikeudelle.
    Lastensuojelulaki 39 § (Finlex)

Erillistä päätöstä kiireellisen sijoituksen lopettamisesta ei tarvitse tehdä, kun sijoitus raukeaa hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden annettua väliaikaista määräystä koskevan päätöksen tai päätöksen huostaanottoa tai sijaishuoltoa koskevassa hakemus- tai valitusasiassa.
Lastensuojelulaki 83 § (Finlex) 

Määräaikojen laskeminen

Kiireellistä sijoitusta koskevien määräaikojen kuluminen alkaa lapsen tosiasiallisesta sijoittamisesta tai päätöksen tekemisestä. Jos lapsi esim. sijoitetaan lauantaina ja päätös tehdään maanantaina, tehdään päätös alkamaan lauantaista, josta alkaa myös määräajan kuluminen. Määräaikoihin ei siis sovelleta ns. määräaikalakia, joten myös ensimmäinen päivä lasketaan mukaan määräajan kulumiseen.
Lastensuojelulaki 38 § 2 momentti ja 38 a § 2 momentti (Finlex)

Milloin lapsi on otettava huostaan? 

Tilanteet, joissa lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto
Lastensuojelulaki 40 § (Finlex)

  • jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai
  • jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään vaarantaa kehitystään ja terveyttään 

Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain

  • jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja
  • jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Huostaanotto on lastensuojelutyön viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Se on toimenpide, jossa puututaan voimakkaasti lapsen perustuslaissa säädettyihin oikeuksiin sekä toisaalta Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamaan perhe-elämän suojaan.

Huostaanottoon ja sijaishuoltoon turvaudutaan vain, jos kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä. Lisäksi huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole olleet mahdollisia, sopivia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. On myös arvioitava, että sijaishuolto on lapsen edun mukaista.
Huostaanottotarpeen arviointi 
Avohuollon tukitoimien arviointi 
Lapsen edun arviointi

Huostaanottotilanteissa asiasta neuvotellaan tiiviisti lapsen, hänen vanhempiensa ja huoltajiensa kanssa. Kuten kaikessa lastensuojelutyössä, myös huostaanottovaiheessa pyritään hyvään yhteistyöhön perheen kanssa.

Huostaanottotarpeen arvioimiseksi voidaan pyytää lausuntoja lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoilta, kuten päivähoidosta, koulusta, perheneuvolasta tai terveydenhuollosta. Sosiaalityöntekijällä on oikeus saada asiantuntija-apua muilta viranomaisilta ja asiantuntijoilta. 
Asiantuntija-apu ja asiantuntijaryhmä

Lapsen kannalta on varmistuttava siitä, että huostaanotto on se vaihtoehto, joka parhaiten turvaa lapsen kehityksen. Sijaishuoltoa järjestettäessä ei voida tyytyä lapsen "säilyttävään" hoitoon. Sen on oltava lapsen nykytilanteeseen nähden parempi vaihtoehto ja vastattava lapsen edun mukaisella tavalla hänen yksilölliseen hoidon ja huollon tarpeeseensa (Räty 2012, s. 311).

Vanhempien kannalta tulee varmistua siitä, että kaikki mahdollinen on tehty perheen tukemiseksi. Arvioinnin tulee olla lapsilähtöistä ja tapahtua lapsen näkökulmasta. Laadultaan hyvässä huostaanotossa sekä lapsen että vanhempien toivomukset, mielipiteet ja kulttuuritausta on otettu huomioon.

Huostaanotto on työntekijälle erittäin vaativa tehtävä. Työntekijä tarvitsee rohkeutta, ammattitaitoa ja resursseja puuttua vaikeaan tilanteeseen. Ammattitaitoisella työntekijällä tulee olla säännöllinen työnohjaus ja mahdollisuus etenkin juridiseen konsultaatioon sekä työskentelyyn työparin kanssa. Työntekijällä on oltava mahdollisuus saada tarvittaessa tukea tiimiltä tai työryhmältä, jossa on oman alan kokemukseen perustuvaa osaamista huostaanotoista. Myös esimiehen tuki on tärkeä.

Velvollisuus ryhtyä huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen

Ennen kuin huostaanottoon ryhdytään, tulee lapsen ja perheen tilannetta arvioida monipuolisesti. Huostaanotto on viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys ja ensisijaisesti on pyrittävä siihen, että lapsi voisi asua vanhempiensa luona. Jos paras ratkaisu lapselle on sijoitus kodin ulkopuolelle, on huostaanottoon ryhdyttävä pikimmiten.

Lastensuojelulaissa huostaanoton perusteet on jaettu kahteen sinänsä itsenäiseen perusteeseen: lapsen kasvuolosuhteissa oleviin puutteisiin tai lapsen omaan käyttäytymiseen. On mahdollista, että sekä lapsen kasvuolosuhteissa olevat puutteet että lapsen oma käyttäytyminen ovat huostaanoton perusteina. Huostaanoton perusteiden lisäksi on täytyttävä myös laissa mainitut edellytykset ennen kuin huostaanottoon voidaan ryhtyä.

Huostaanottopäätös voidaan tehdä vain, mikäli kaikki edellä mainitut edellytykset ovat samanaikaisesti olemassa. Siten esimerkiksi lapsen käyttäytyminen tai puutteellinen lapsen huolenpito ei yksinään ole riittävä syy huostaanottoon. Huostaanotto edellyttää aina muidenkin edellytysten täyttymistä, esimerkiksi avohuollon tukitoimien riittämättömyyttä ja että kodin ulkopuolinen hoito ja huolenpito (sijaishuolto) on lapsen edun mukaista.

Lapsen yksittäiset oireet eivät ole ratkaisevia huostaanoton edellytyksiä arvioitaessa, vaan arvioitavaksi tulee lapsen kokonaisvaltainen huollon tarve.

Esimerkiksi puutteelliset asumisolot, asunnon puute tai riittämätön toimeentulo eivät koskaan yksinään voi olla perusteena huostaanotolle. Näissä tilanteissa on ryhdyttävä toimenpiteisiin näiden nimenomaisten puutteiden korjaamiseksi eli järjestettävä perheelle asianmukaiset asuinolosuhteet tai riittävä taloudellinen tuki siten kuin lastensuojelulain 35 §:ssä säädetään.
Lastensuojelulaki 35 § (Finlex) 

Lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevat asiat valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhteistyössä toisen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojeluun perehtyneen työntekijän kanssa.
Lastensuojelulaki 41 § (Finlex)